Viestini
Esittely
Palvelut
Eväitä
elämälle
Kuukauden Rita
Ota
yhteyttä
Koulu-
tukset
|
Kuukauden Rita 77 (17.9.2015)
(här på
svenska)
 MITÄ
VAADIMME MUILTA – JA MITÄ HE VOIVAT ANTAA MEILLE
Monta vuotta sitten luin eräästä kirjasta niin hyvän neuvon,
että sitä kannattaa toistella yhä uudelleen. Sen unohtaa
nimittäin niin helposti. Kirjan ovat kirjoittaneet Mildrew
Newman ja Bernard Berkowitz ja se on nimeltään ’ Ole sovussa
itsesi kanssa’.
Itse ohje kuuluu näin:
ÄLÄ YRITÄ SAADA KANSSAIHMISILTÄ SELLAISTA, MITÄ HE EIVÄT VOI
ANTAA SINULLE, VAAN NAUTI SIITÄ, MITÄ HE KYKENEVÄT
TARJOAMAAN!
Jos
esimerkiksi kiinnität huomiosi puolisosi ”ei-toivottuihin”
puoliin, sinä vain vahvistat niitä ja herätät uhmaa ja
vastarintaa. Kun sen sijaan keskityt sellaisiin piirteisiin
hänessä, joista pidät, vahvistat niitä ja innostat häntä
kehittämään niitä edelleen. Sitä mukaa kun vastarinta
vähenee, vähenee myös ei-toivottu käyttäytyminen.
Niin helppoa se on – periaatteessa. Mutta kuinka usein
keskitymmekään juuri niihin piirteisiin, jotka ärsyttävät
meitä. Otetaan esimerkiksi lapset ja nuoret. Mihin me
keskitymme heissä? Usein juuri siihen, mitä he eivät pysty
antamaan, esimerkiksi siistejä huoneita, hyviä arvosanoja,
toivottua käyttäytymistä, tai mitä kaikkea se voikaan olla.
Kaikkeen tällaiseen me useimmiten tartumme, sen sijaan kuin
siihen kaikkeen, mitä he PYSTYVÄT antamaan meille: naurua,
ajatuksia, uusia näkökulmia asioihin, kehittyneitä ideoita
musiikista ja elokuvista, ymmärtämystä lasten- ja
nuorisokulttuurista, tai vain sen, että he ovat olemassa.
Ehkä me odotamme juuri perheeltä, suvulta ja ystäviltä,
heiltä joista olemme eniten riippuvaisia, kaikkea
mahdollista sellaista, jota he jostakin syystä eivät pysty
antamaan, ainakaan juuri silloin. Jos onnistumme täällä
alkamaan nähdä sellaista, mikä heissä toimii, on hyvin
paljon voitettu.
Ja kyllä kai se on mahdollista myös työkavereiden ja muiden
tuttujen kanssa? Mitä sellaista me odotamme heiltä, mitä he
eivät pysty antamaan? Ja mikä saa meidät nyrpistämään
nenäämme. Mitä he voisivatkaan meille antaa, jos antaisimme
heille mahdollisuuden?
Sitten tulevat vielä kaikki ne, joita me opetamme tai
ohjaamme, asiakkaat, oppilaat jne. Elämämme näyttäisi
luultavasti huomattavasti valoisammalta, jos lakkaisimme
harmittelemasta kaikkea sitä, mitä nämä ihmiset eivät anna
meille ja keskittäisimme huomiomme kaikkeen siihen, mitä he
todellakin pystyvät antamaan.
Kuukauden sitaatit:
Elämä on joskus kuin hylky, mutta emme saa unohtaa laulaa
pelastusveneissä.
- Voltaire
Älä arvioi päivää sen mukaan, miten paljon olet korjannut
satoa, vaan miten paljon olet kylvänyt. - R. L. Stevenson
Metsä olisi hyvin hiljainen, jos vain parhaat laululinnut
olisivat äänessä.
- Henry van Dyke
Kuukauden kirjavihje:
M. Newman & B. Berkowitz 1974: Ole sovussa itsesi kanssa.
(“How to be your own best friend”)
|