Viestini
Esittely
Palvelut
Eväitä
elämälle
Kuukauden Rita
Ota
yhteyttä
Koulu-
tukset
|
Kuukauden Rita 59
(här på
svenska)
 AJATUSTEN
OHJAAMINEN
Itsekuri on pelkkä myytti. Vaikka sitä voidaankin kehittää
erilaisilla harjoituksilla, se ei riitä pitämään
ajatuksiamme kurissa. Ja vaikka kaikki ajatukset eivät
johdakaan toimintaan, jokaisen teon takana on ajatus. Jos
siis haluamme olla ajatustemme ja tekemistemme herra,
kannattaa, Lauri Järvilehdon mukaan, rakentaa eräänlainen
ajatusten komentosarja tai skripti. Niin kauan kuin meillä
on huonosti toimiva skripti, takerrumme helposti
lannistaviin ajatuskulkuihin ja saatamme toimia vastoin omia
etujamme. Siten esimerkiksi erilaiset riippuvuudet eivät
johdu heikosta tahdonvoimasta vaan huonosti toimivasta
ajatusprosessin komentosarjasta.
Tahdonlujuus
on tutkimusten mukaan hyvin rajallinen luonnonvara ja vaatii
melkoisen määrän keskittymistä. Kaikenlainen stressi,
väsymys ja rasitus kuluttaa tahdonlujuutta ja meillä on
entistä vähemmän energiaa jäljellä keskittyä siihen. Tässä
tulee myös negatiivinen ajattelu kuvaan mukaan. Kielteinen,
ongelmakeskeinen ajattelu vaatii nimittäin huomattavasti
vähemmän paukkuja, jolloin tiukassa paikassa sorrumme
automaattisesti siihen. Negatiivinen ajattelu ei kuitenkaan
ole harmi kyllä kovin tuottavaa. Vaikka se toimiikin melko
hyvin henkisenä laastarina, se ei tarjoa mitään varsinaisia
ratkaisuja. Vain positiivinen ja päämäärähakuinen ajattelu
rakentaa jotakin uutta.
Ajatusskripti vaikuttaa ratkaisevalla tavalla
elämänlaatuumme. Siinä missä kielteiset ajatukset
heikentävät kykyämme ja terveyttämme, positiiviset ajatukset
parantavat immuunisuojaa ja vähentävät stressintunnetta.
Positiivinen, ratkaisukeskeinen ajattelu vaatii kuitenkin
enemmän energiaa ja viitseliäisyyttä kuin negatiivinen
ajattelu. Siksi on syytä nauttia kaikista arjen pienistä
kultareunuksista, koska se täyttää energiavarastojamme.
Sillä tavoin saamme voimia ylläpitää eteenpäin vieviä
ajatusskriptejä. Ajatusskripti, joka aina vastoinkäymisen
kohdatessamme saa meidät asettamaan kysymyksiä, kuten ”Miten
tämä auttaa minut eteenpäin?”, tai ”Mitä hyötyä minulle on
tästä?”, tekee epäonnistumisen periaatteessa mahdottomaksi.
Voimme myös häiritsevän ajatuksen syntyessä arvioida sen
suhteessa yleiseen tilaamme ja joudumme ehkä toteamaan, että
tämä nyt oli vain yksi tällainen väsynyt ajatus lisää, joita
syntyy tietynlaisessa henkisessä tilassa ja jota meidän ei
siksi tarvitse sen enempää ylläpitää. Jos häiritsevä ajatus
sen sijaan putkahtaa esiin, kun olemme huippuvireessä, sille
kannattaa ehkä uhrata vähän enemmän huomiota.
Eräs ajatusskripti on kuvitella ajatukset juniksi, joita
tulee ja menee. Heti, kun tunnistat huonon ajatuksen, vältät
astumasta siihen junaan, tai nouset siitä niin nopeasti kuin
mahdollista. Eräs niksi on myös keskittyä vain syntyneeseen
tunteeseen ja sulkea pois ajatus. Tunne ilman siihen
liittyvää ajatusta haihtuu yleensä pois melko pian.
Lauri Järvilehto ottaa myös esiin ajatusskriptin järki ja
intuitio. Järki on loogista, suoraviivaista ajattelua, joka
vaatii muistikapasiteettia ja on parhaimmillaan
analyyttisissä yhteyksissä ja silloin, kun päätämme polusta.
Intuitio puolestaan sisältää paljon sellaista muistiainesta,
jolla ei ole sijaa tietoisessa ajattelussamme ja jota ei
pysty järjestämään lineaarisesti. Mitä pitempään olemme
toimineet tietyllä alalla ja mitä enemmän olemme siitä
oppineet, sitä suurempi osa tiedosta on siirtynyt
automaattiselle, intuitiiviselle tasolle, jossa se muotoutuu
informaatiokokonaisuuksiksi. Hyvä nyrkkisääntö olisi ehkä
perustaa järkeen, kun liikkuu sellaisilla alueilla, joita ei
kovin hyvin tunne, ja luottaa intuitioon, kun on kyse
sellaisesta, minkä tuntee hyvin.
Kuukauden sitaatti:
Jos pelkästään kitket rikkaruohoja istuttamatta kukkia
tilalle, rikat tulevat takaisin.
- Sananlasku
Kuukauden
kirjavihje:
Lauri Järvilehto: Tee itsestäsi mestariajattelija (2012).
|