|
Kuukauden Rita 41 (8.1.2012)
(här på
svenska)
TEITÄ HYVINVOINTIIN - KÄSITEVIIDAKKO
Useimmat meistä haluavat voida hyvin. Mitä itse kukin sillä
sitten tarkoittaa ja mitä mahdollisuuksia katsoo itsellään
olevan siihen, vaihtelee. Apuvälineiden tarjonta on runsasta
eikä edes niiden luettelo sopisi sivulle. Tyydyn siis
tuomaan tässä vähän selvyyttä niihin menetelmiin, joista
minulta eniten kysytään, siis miten eroavat toisistaan NLP,
Rentoutus, Hypnoosi, Mindfullness ja Mental Training. Kaikki
ne lupaavat hyvää stressin hallintaa, luovuuden ja
tuottavuuden kasvua, parempia välejä kotona ja töissä,
parempaa jaksamista ja yleistä hyvinvointia – niin,
yksinkertaisesti parempaa elämää. Yritän siis tehdä lyhyen
yleistävän kuvauksen näistä eri suuntauksista käyttäen
esimerkkinä esiintymispelon hoitoa.
NLP (Neuro-Linguistic Programming)
on kognitiivinen arkipsykologinen suuntaus, joka keskittyy
enemmän rakenteeseen kuin sisältöön. Esiintymispelosta
kärsivää pyydettäisiin luomaan itsestään selvä kuva
pitämässä rauhallisena yleisön edessä esitystään. Erilaisten
tekniikoiden avulla hänelle syntyy valmius samaistua kuvan
kanssa, muuttua kuvan henkilöksi. Hänen aivojensa neuroradat
ovat tällöin muuttuneet sen verran, että hän selviää
seuraavasta esiintymistilanteesta, mikä puolestaan vahvistaa
positiivisesti tätä uutta käyttäytymistä.
Rentoutus tai relaksaatio pyrkii aktiivisesti
rentouttamaan kehon eri lihakset, mikä saa aikaan tasapainoa
autonomisessa hermostossa ja sisäerityksessä (muun muassa
stressihormonien erityksessä). Esiintymispelkoisemme oppisi
täten erilaisia rentoutustekniikoita, joilla hän kykenisi
vähitellen asettamaan elimistönsä niin tasapainoiseen
tilaan, että hän pystyisi esiintymään ilman muuta
rauhallisesti yleisönsä edessä.
Hypnoosin voisi kuvata syvemmäksi tavaksi
rentoutua tai keskittyä, jonka avulla henkilö kykenee
paremmin ottamaan vastaan sellaisia viestejä tai
suggestioita mitä hän haluaa itselleen antaa. Esimerkkimme
henkilö siis asetettaisiin sellaiseen keskittyneeseen tilaan
ja hän kuuntelisi suggestioita siitä, miten hän pitää
rauhallisena ja jopa nauttien esitystään.
Mindfullness orientoituu enemmän prosessiin kuin
päämäärään. Siinä on kyse havaintokykymme terävöittämisestä
ja siitä, että tulemme paremmin tietoisiksi ympärillämme ja
sisässämme tapahtuvasta. Hyväksymällä täysin esimerkiksi
jokin tunne tai olotila voi tehdä eron itsensä ja tilan
välillä ja siten saada tiettyä etäisyyttä siihen, mikä lisää
valinnanvapautta. Hermostunutta esimerkkitapaustamme
luultavasti kehoitettaisiin kokemaan esiintymispelon
tunteensa niin selvänä kuin mahdollista, havainnoimaan sen
voimakkuutta, sijaintia, luonnetta yms. ilman vastustusta ja
kritiikkiä. Sen jälkeen häntä kehotettaisiin hengittämään
lempeästi siihen ja sisäistämään, että asiat ovat ihan ok
juuri sillä tavoin kuin ne ovat. Vähitellen hän oppii
hyväksymään itsensä kokonaisuutena ja hänen
esiintymisongelmansa menettää merkityksensä.
Mental Training voidaan kuvata päämäärähakuisen
muutoksen ja realististen toiveiden toteuttamisen
välineeksi. Sen avulla voi vapauttaa resurssejaan ja muuttaa
vanhentuneita asenteita. Esiintymispelkoisen auttamiseksi
mentaalivalmentaja luultavasti käyttäisi vapaasti kaikkia
yllämainittuja keinoja, poimisi niistä sopivimpia,
muuntelisi ja yhdistelisi. Hermoheikkomme saisi luultavasti
vähän kaikkea, hänelle räätälöitynä pakettina.
Nyt täytyy heti tuoda esiin, että tuskin mitään edellä
mainituista suuntauksista käytetään täysin puhtaana. Ne
kaikki sisältävät toistensa elementtejä ja menevät monessa
kohdin päällekkäin. Niillä kaikilla on yhteinen lähtökohta,
se, että me teemme todellisuudesta omia mallejamme.
Tulkitsemme ympäristöä ja tapahtumia aikaisemmista
kokemuksista, tavoistamme ja tarkoitusperistämme käsin ja
voimme siis tarvittaessa myös tehdä uusia tai muunneltuja
malleja. Kaikissa suuntauksissa on myös kyse automaattisten
reaktioiden korvaamisesta harkituilla. Niissä kaikissa on
kyse uusien näkökulmien luomisesta, toimivasta oppimisesta,
jotta voisimme työskennellä fiksummin sen sijaan kuin
kovemmin, kyvystä tajuta, missä seisomme ja mitä meillä jo
on, niin että emme vain ryntää sokeasti eteenpäin joukon
mukana.
Monet harjoituksista ovat myös eri menetelmille yhteisiä,
esimerkiksi:
-
Harjoittele minä-viestiä: ”Tulin surulliseksi, kun unohdit
sopimuksemme”, sen sijaan kun ”Teit minut surulliseksi
unohtamalla sopimuksemme”.
-
Iloitse siitä, mikä menee hyvin, anna sille huomiotasi,
kirjoita se ylös ’Hyvä-päiväkirjaan’.
-
Tulkitse uudella tavalla se, mikä menee vähemmän hyvin.
(Sinun tulkintasi tilanteesta on se, mikä saa sinut pois
tasapainosta, ei tilanne sinänsä)
-
Suorita säännöllisesti rentoutusharjoituksia. Vertaa
turvavyöhön: sitä ei voi kiinnittää vasta juuri ennen
törmäystä.
-
Muista, että ajatuksesi ja tunteesi eivät ole sama asia kuin
sinä. Ne häipyvät itsestään, jos vain päästät ne menemään
kohauttamalla olkapäitä ja sanomalla: ’Jaha, tässä ne taas
ovat. Onni, että ne ovat vain ajatuksia ja tunteita’.
-
Palauta aina väliin mieleesi sellaista, mistä olet
kiitollinen.
-
Pidä huoli, että jokaiseen päivääsi sisältyy jotakin
hauskaa.
--------------------------------------------------------------------------------
Kuukauden sitaatit:
Ei kannata yrittää kattaa maata matolla
suojellakseen jalkoja kiviltä ja epätasaisuuksilta. On
helpompaa vetää kengät jalkaan.
– Vanha sananlasku
--------------------------------------------------------------------------------
--------------------------------------------------------------------------------
Kuukauden kirjavihjeet ja yksi cd:
Pauli Hämeenaho: NLP mielenterveystyössä, kokemuksen rakenne
muutoksen avaimena (2000).
Jukka Kataja: Rentoutuminen ja voimavarat (2004).
Dr. Paul Adams: The new self-hypnosis, proven techniques for
programming your subconscious mind.
Jouni Luukkala: Hypnoosi, itsesuggestion ja hypnoterapian
käytännön opas (1998).
Shamash Alidina: Mindfulness for dummies (2010).
Ola Schenström: Mindfulness i vardagen (2007).
Michael Neill: You can have what you want (2006).
Michael Neill: Feel happy now (2007).
Richard Templar: The rules of life (2011).
Reijo A, Kauppila: Mielen voima, suggestiot opetuksessa ja
ohjauksessa (2010)
CD:
Gia Mellin-Kranck: Mindfulness, att leva här och nu.
-------------------------------------------------------------------------------
|