Viestini
Esittely
Blogi ja artikkelit
Eväitä
elämälle
Kuukauden
Rita
Ota
yhteyttä
Koulu-
tukset
|
Kuukauden Rita 161 (18.3.2025) (här på
svenska)
 OLEMMEKO
LIIAN TYYTYVÄISIÄ? Luin tässä eräänä
sunnuntaina Hesarin artikkelin Ilkka Paanasesta, peliyhtiö
Supercellin perustajasta. Paanasta haastateltiin monesta
asiasta, mutta erityisesti kiinnitin huomiota hänen
keskusteluihinsa muiden menestyneiden ihmisten kanssa ja
heidän näkemyksiinsä menestyksen edellytyksistä ja esteistä.
Yksi heistä mainitsi kaksi tavallista ongelmaa
menestyksen tiellä: ei ole osaamista eikä pääomaa. Hän toi
esiin, että vain toinen näistä, osaaminen, on itsestämme
kiinni. Se on ensimmäinen askel parempaan. Pääoman
puuttumisesta valittaminen on ajan tuhlausta.
Toisen
mukaan taas este on siinä, että olemme liian tyytyväisiä,
kun tyytymättömyys on yksi edellytys menestymiseen ja elämän
mielekkyyteen.
Ovatko menestys ja mielekkyys sitten
sama asia? Saattaa olla. Riippuu siitä, mitä menestys meille
tarkoittaa. Jos elämä tuntuu mielekkäältä, voimme hyvin
pitää sitä menestyksellisenä.
Pitääkö meidän siis
todellakin olla tyytymättömiä, jotta elämä pysyy
mielekkäänä? Siltä se vähän vaikuttaa.
Emme syö, jos
meillä ei ole nälkä. Periaatteessa. Nälkä on
tyytymättömyyden yksi muoto, joka saa meidät etsimään
ravintoa. Emme hae lämpöä, jos emme palele. Kun palelemme,
olemme siis tyytymättömiä. Emme vaivaudu tekemään mitään,
mihin meillä ei ole tarve. Tarvetta voidaan kutsua
tyytymättömyydeksi.
Ehkä olemme todella, kuten
artikkelissa pohdittiin, yleisellä tasolla niin hyvinvoivia,
että olemme menettäneet yhteyden kehitystarpeeseemme.
Matkamme luolasta nykypäivän sivilisaatioon kertoo, että
tällainen kehityksen tarve on ollut olemassa. Nykypäivänä
emme enää koe yleisen hyvinvointimme ylläpitoa erityisenä
haasteena, ja tuntuu, että myös mielekkyys on samalla
hävinnyt elämästämme. Mielekkyyden (menestymisen)
puuttumisen syyt haemme jostain ulkopuoleltamme ja sorrumme
marisemaan kaikesta mahdollisesta.
Viime
vuosikymmeninä olemme tottuneet valittamaan jatkuvasta
muutosrumbasta. Ja kyllähän se stressaa. Mutta tosiasia on,
että jo 1800-luvun lopulla teknistä kehitystä, kuten junien
huimaavaa vauhtia, puhelinta ja lennätintä pidettiin
kauheina, koska ne pakottivat ihmiset elämään liian nopeasti
ja pirstalemaisesti. Samuel Smilesin menestysteos Self-Help
ilmestyi 1859 ja se käännettiin lukuisille kielille. Dale
Carnegie julkaisi vuonna 1936 kirjan Miten saan ystäviä,
menestystä ja vaikutusvaltaa.
Ei siis mitään uutta
auringon alla. Tieto siitä, miten ennen on ollut, saattaa
kuitenkin antaa meille vähän perspektiiviä ja auttaa meitä
ymmärtämään nykypäivän reaktioitamme.
Mutta miten sitten
selviydymme tästä muutosrumbasta?
Richard Templar
neuvoo meitä kirjassaan The Rules of Management ottamaan
selville, mitä meiltä ihan oikeasti odotetaan ja mistä
syystä. Luulemme tietävämme, mutta näin ei välttämättä ole.
Sitä mukaa kun maailma muuttuu, joudumme hylkäämään
vanhentuneita toimintatapojamme ja keskittymään uusiin. Aika
ei riitä molempiin. Kannattaa yrittää täsmentää, mikä on
tähtäin. Mitä varten näitä töitä tehdään. Ja tämä koskee
niin työelämää kuin kotia ja vapaa-aikaa.
Kuukauden inspiraation lähde:
Richard
Templar: The Rules of Management (2022) |