RA Mental Management Tavastia 

 

Viestini

Esittely

Blogi ja artikkelit


Eväitä
elämälle


Kuukauden
Rita

Ota
 yhteyttä

 

Koulu-
tukset

 

Kuukauden Rita 158 (10.12.2024) (här på svenska)

MEDIKALISOITUMINEN, PSYKOLOGISOITUMINEN JA EMOTIONAALISOITUMINEN


Ari Väänänen luettelee ylläolevia termejä kirjassaan Mielen aikakausi (2024) kuvatessaan, miten me elämme nykyään psykoemotionaalisten selitysten ja terapioiden maailmassa, joiden odotetaan ratkaisevan ongelmamme.

Mitkä ongelmat?

Psyykkiset ongelmat ovat tänä päivänä yleisin syy sairauspoissaoloihin. Joka kymmenes suomalainen käyttää psyykelääkkeitä. Nuoria masentaa ja ahdistaa yhä enemmän ja he kärsivät erilaisista mielenterveyden häiriöistä. Kela antaa nyt pitkän psykoterapian tukea kolme kertaa enemmän kuin kymmenen vuotta sitten.

Voi kysyä, onko meillä todella nyt niin paljon raskaampaa, kun meillä on kaikki kuitenkin verrattain hyvin? Aikanaan oli sotaa ja köyhyyttä ja kaikenlaista kurjuutta, mutta psyykkisiä sairauksia tai käyttäytymishäiriöitä ei ollut kuitenkaan kovin paljoa. Tai, ehkä niitä ei vain ollut vielä silloin nimetty?

Olipa miten tahansa niin näyttää kuitenkin siltä kuin henkisen terveyden rajat olisivat jotenkin sumentuneet ja melko lailla laajentuneet. Työterveyslääkärille hakeudutaan yhä useammin esimerkiksi lemmikkieläimen kuoleman aiheuttaman masennuksen vuoksi tai jos kollegan kanssa töissä on syntynyt riitaa.

Muutos maatalousyhteiskunnasta teollistumisen kautta globaaliin tietoyhteiskuntaan on tietysti saanut meidät pois tasapainosta, emmekä saa sitä takaisin vertaamalla itseämme koko ajan sosiaalisen median tarjoamiin kiiltokuviin toisten elämästä. Alamme tiedostamattamme odottaa, että meidänkin elämämme pitäisi sujua ilman suurempia vastoinkäymisiä. Siinä, missä elämä aikaisemmin koostui pääasiassa ongelmista ja ilonaiheita oli vain mausteeksi, kaikki on nyt kääntynyt päälaelleen. Elämän pitäisi sujua ja vastoinkäymisten tulisi olla poikkeuksia – ja työterveyden ja oppilaanhuollon pitäisi pystyä hoitamaan ne.

Meitä kehoitetaan kuuntelemaan itseämme, tunnustelemaan, kuinka voimme ja löytämään oma polkumme täällä. Meidät emotionalisoidaan puhumalla tunnetaidoista ja meille ehdotetaan psykiatria, jos emme löydä identiteettiämme.

Mutta työelämä ei ole olemassa siksi, että voisimme toteuttaa siellä omaa potentiaaliamme. Työ on olemassa ensisijaisesti toimeentuloa varten ja siksi, että se vie yhteiskuntaa eteenpäin. Niissä puitteissa voimme tietenkin miettiä, miten käyttäisimme parhaiten omaa potentiaaliamme tavoitteen saavuttamiseksi.

Tietenkään aitoja psyykkisiä ongelmia ei pidä väheksyä. Mutta jos lopettaisimme etsimästä ratkaisua sosiaalisiin ongelmiimme ja arjen haasteisiin lääkityksestä ja terapiasta, mielenterveyspalvelut riittäisivät paljon paremmin niille, jotka niitä oikeasti tarvitsevat.

Työelämä vaatii meiltä kieltämättä paljon. Meidän odotetaan olevan tehokkaita, itseohjautuvia, luovia, sopeutumiskykyisiä, resilienttejä yms. Tämän seurauksena on syntynyt laaja itseapukirjallisuus ja sosiaalinen media on täynnä hyviä neuvoja miten vältämme stressin ja uupumuksen. Eikä siinä mitään pahaa, mutta mehän tiedämme nämä asiat jo ennestään, palautumisen tärkeyden, priorisoinnin ja kaiken oikeasta ravinnosta, liikunnasta jne. Asioita jotka toistuvasti esitetään ratkaisuksi.

Mutta näiden kaikkien asioiden tietäminen ei ole juurikaan auttanut meitä, lähinnä siksi, että meidät on biologisesti ohjelmoitu säästämään energiaa. Tätä ei mikään lääkitys tai psykologisointi pysty muuttamaan. Mentaalivalmennus monipuolisine välineineen voisi sen sijaan tuoda apua. Ja terve järki. Moni meistä esimerkiksi voi paremmin, kun hoitaa sähköpostit säännöllisesti eikä anna niiden kasaantua vuoreksi. Toiset taas nauttivat pienistä keskeytyksistä työssä. Ne antavat aivoille hetken hengähdystauon. Päin vastoin kuin mitä meille yleensä neuvotaan.

Kääntelemmepä omaa hyvinvointiamme miten päin tahansa, on lopulta kuitenkin niin, että joudumme – itseohjautuvuuden nimissä – pitämään siitä itse huolta. Ja meidän ei pitäisi tehdä siitä itsellemme liian vaikeaa, vaan tajuta, että vaikeudetkin kuuluvat elämään, ja että on ihan ok voida välistä vähän huonosti. Silloin hyvistä hetkistä nauttii enemmän ja arkea voi kullata pienillä ilon aiheilla, vaikkapa kahvikupilla, tv-sarjalla tai kävelylenkillä.
 

Kuukauden lukuvinkki:

Ari Väänänen: Mielen aikakausi (2024)

 

Rita Ahvenniemi
Pioneerintie 7, FIN-13500 Hämeenlinna | 044-0150649 | rita.ahvenniemi@sci.fi