|
Kuukauden Rita 156 (9.10.2024) (här på
svenska)
 PITÄISIKÖ
MEIDÄN USKOA ITSEEMME VAI EI?
Kirjoitan
hyvin harvoin kansantaloudesta, ja nytkin teen sen lähinnä
esitelläkseni muutamia Erik Angnerin,
kansantaloustieteilijän ja tieteenfilosofin, ajatuksia. Hän
puhuu lämpimästi taloustieteen faktoihin perustuvista
lähestymistavoista tietoon ja ongelmanratkaisun
matemaattisista menetelmistä ja valittelee sitä, miten vähän
niitä käytetään hyväksi. Hän mainitsee esimerkkinä
Covid-epidemian, johon etsittiin epätoivoisesti ratkaisuja
ja vastauksia. Käännyttiin epidemiologien, virologien,
fyysikoiden ja jopa insinöörien puoleen, mutta kukaan ei
huomannut kysyä taloustieteilijöiltä. Niin olisi kannattanut
tehdä.
Angner
perustelee kantaansa huolellisesti ja sanoo, että
taloustiede auttaa meitä ymmärtämään paremmin monia
ongelmia, joiden eteen joudumme niin yksilöinä kuin
yhteiskunnan tasollakin.
Meille
yksilöinä, jotka usein harhailemme sinne tänne eri
vaihtoehtojen viidakossa, taloustieteen teoria
järkiperäisestä päätöksenteosta voisi olla monesti suureksi
avuksi. Jos esimerkiksi joutuu valitsemaan kahden eri
työtarjouksen välillä eri paikkakunnilla, olisi järkevää
tehdä kummankin vaihtoehdon A ja B alle kaksi saraketta,
johon kirjaisi niiden plussat ja miinukset. Sitten voisi
antaa niille kullekin painotetut lukuarvot niiden
merkityksen mukaan. Kun sitten ynnää yhteen kummankin
vaihtoehdon plussat ja miinukset, hyvät ja huonot puolet, ja
vähentää hyvien puolien lukemasta huonojen puolien lukeman,
saa vaihtoehdoille A ja B selvän lukuarvon, joista ilmenisi,
kumpi olisi järkevämpää valita.
Usein
täytyy uhrata jotakin saavuttaakseen jotakin muuta!
Samanlaisesta puntaroinnista on kyse myös silloin, kun
arvioimme, kuinka paljon voimme luottaa itseemme. Angner
esittää tutkimustuloksia siitä, miten tavallista on, että
yliarvioimme kykymme. Hän ei anna juurikaan arvoa
keittiöpsykologian kehotuksille itseensä uskomisesta, joskin
hän painottaa, että myös vastakohtaa, itseensä luottamisen
puutetta tulee välttää.
Liika
itseluottamus on kuitenkin tässä hänen agendansa, ja hän
viittaa tutkimuksiin, joissa ihmiset, jotka olivat
ehdottoman, täysin, sataprosenttisesti varmoja jostakin
asiasta olivat oikeassa noin 70-80 prosentissa tapauksista.
Eräässä
tutkimuksessa ansioituneet lääkärit sanoivat olevansa yli 80
prosentin varmuudella sitä mieltä, että potilaalla oli
keuhkopussin tulehdus. Röntgenkuvat kuitenkin kertoivat,
että diagnoosi oli oikea vain 20 prosentissa tapauksista.
Harjoittelevien lääkärien diagnoosit eivät useinkaan eroa
välttämättä eksperteistä, mutta he eivät ole yhtä usein
varmoja asiastaan.
Itsetyytyväisyys on menestyksen vihollinen, painottaa
Angner. Urheilija, jolla on valmiiksi korkea käsitys
suoritustasostaan ei harjoittele tarpeeksi. Itsevarmat
autoilijat ajavat helposti liian lujaa ja ovat
onnettomuusherkkiä. Asianajajilla, jotka eivät välitä
paneutua tapauksiinsa, on heikommat onnistumisen
edellytykset kuin niillä, jotka tekevät niin.
Kehityspsykologit pelkäävät, että voimme vahingoittaa
lapsiamme, jos yritämme pumpata heidät heikoin perustein
liian täyteen itseluottamusta.
Nuorten
liiallinen itsevarmuus voi johtaa riskialttiisiin tapoihin.
Puuttuva usko itseensä voi johtaa toisaalta epäonnistumisen
pelkoon, mikä estää meitä kokeilemasta ylipäänsä mitään.
Meillä on siis suo siellä, vetelä täällä. Tie niiden välissä
on ehkä päällystetty terveellä faktoihin perustuvalla
itsetunnolla.
Kuukauden sitaatti:
Elämä on jatkuvaa
hissiliikettä ylös ja alas, mutta voi kulkea kerrosten 15-20
väliä, sen sijaan kuin kerrosten 1-5. Elämä näyttää
erilaiselta eri korkeuksista. Korkeammalta näemme kauemmas.
Kuukauden
lukuvinkki:
Erik Angner:
How Economics Can Save the World, Simple
Ideas to Solve Our Biggest Problems (2023)
|