Viestini
Esittely
Blogi ja artikkelit
Eväitä
elämälle
Kuukauden
Rita
Ota
yhteyttä
Koulu-
tukset
|
Kuukauden Rita 153 (18.4.2024) (här på
svenska)
 VÄHÄN
MERKITYSTÄ ELÄMÄÄN
Ei elämästä päämääriä puutu, vaan merkitystä, sanoo Tommy
Lundberg kirjassaan ’Motivationskoden’. Hänen mukaansa
merkityksen puute on syynä ikäviin tuloksiin vuosina
2011-2012 tehdyssä Gallup-tutkimuksessa, johon osallistui
230000 työntekijää 142 maasta:
13% on kiinnostunut työstään
63 % ei ole kiinnostunut tai suhtautuu välinpitämättömästi
24 % suhtautuu työhön suorastaan negatiivisesti
Ei kuulosta hyvältä, mutta mitä tehdä?
Itse asiassa ihmiset ovat kyllä jo valmiiksi motivoituneita
ja kiinnostuneita, sanoo Jacob Morgan, futuristi ja
johtamisen asiantuntija. Enemmänkin on kyse siitä, miten
heidät saisi estettyä muuttumasta välinpitämättömiksi,
näyttämällä, että heidän tekemisellään on merkitystä. Vaikka
kuinka paljon pitäisi työstään, kotona tai työpaikalla,
kiinnostus hiipuu, jos ei näe työn merkitystä.
Miten siihen sitten pääsisi? Jokin joka on merkityksellistä
A:lle ei ole sitä automaattisesti B:lle. Sille emme voi
mitään. Kuitenkin eroistamme huolimatta inhimilliset
perustarpeet (pysyä elossa, kuulua joukkoon ja kehittyä)
ovat yhteistä meille kaikille, riippumatta maailman ja
ympäristön muutoksista. Kysymys kuuluukin, miten pystymme
yhdistämään työtehtävämme perustarpeisiin, niin että
työnteko tuntuisi sen kautta mielekkäältä. Yksi tehokas tapa
on huomioida ihmisten tekemän työn tulokset.
Vahvistusta tälle saamme eräästä Dan Arielyn suorittamasta
tutkimuksesta.
Koehenkilöitä pyydettiin tekemään eräs tehtävä ja jättämään
paperi sitten tutkimusta suorittavalle henkilölle. Tämä
toistettiin useita kertoja. Koehenkilöt saivat
vaivanpalkaksi rahakorvauksen, joka pieneni jokaisella
tehtäväkerralla. Koehenkilöt jaettiin kolmeen ryhmään:
1) Kokeen johtaja pyysi osallistujaa kirjoittamaan nimensä
paperiin, otti sen vastaan, katsoi sitä ja sanoi ”aha” ja
laittoi sen sitten kirjoituspöydälle kasaan.
2) Osallistuja palautti tehtävän nimettömänä. Tutkija otti
sen vastaan katsomatta sitä ja laittoi sen työpöydälle
kasaan.
3) Osallistuja palautti tehtävän nimettömänä. Tutkija otti
paperin vastaan katsomatta sitä ja laittoi sen suoraan
paperisilppuriin.
Minkälainen tulos tuli? Ryhmä 1 suoritti tuplasti enemmän
tehtäviä kuin muut ryhmät. Kahden muun ryhmän kesken ei
ollut eroa.
Tutkijat toistivat kokeen useaan kertaan samalla tuloksella
ja vetivät johtopäätöksen, että suorituksen väheksyminen
tappaa motivaation. Toisaalta motivaation sytyttäminen ja
ylläpito tuntuu olevan varsin helppoa: riittää, että katsoo
sitä, mitä toinen on tehnyt ja sanoo ”aha”.
Meidän täytyy voida tuntea, että merkitsemme jotakin
toisille ihmisille. Kun työmme tulokset huomioidaan, aivomme
saavat huuhtelun serotoniinilla, joka on vahvistushuume.
Palkitsemisjärjestelmän dopamiini pitää meidät liikkeessä ja
päämäärähakuisina, kun oksitosiinin taas sanotaan olevan
sosiaalihuume. Sitä virtaa, kun saamme halauksen tai olemme
yhdessä sellaisten ihmisten kanssa, joihin tunnemme
kuuluvaisuuden tunnetta.
Ei se sen vaikeampaa ole: yhteenkuuluvuuden tunnetta,
merkittävyyden kokemusta ja palautetta pieninä annoksina
siitä, mitä teemme.
Kuukauden sitaatti:
”Jokaisen velvollisuus on pitää ilo hengissä. Se voi olla
raskasta, mutta pitää yrittää. Jos luovuttaa, maailman
kurjuus kasvaa.” - Tage Danielsson
Kuukauden vinkit:
Tommy Lundberg: Motivationskoden (2019) (kuten kirjeessä
150)
Jacob
Morgan:
Leadership, Future of Work, & Employee Experience Keynote
Speaker & Futurist (youtube.com)
Dan Ariely: What makes us feel good about our work? | TED
Talk |