Viestini
Esittely
Blogi ja artikkelit
Eväitä
elämälle
Kuukauden
Rita
Ota
yhteyttä
Koulu-
tukset
|
Kuukauden Rita 144 (22.5.2023) (här på
svenska)
ON IHAN OK VOIDA VÄLIIN HUONOSTI  Oivallus
siitä, että on ok voida välistä huonosti, voisi olla asia,
joka laittaisi odotuksemme elämän suhteen realistisemmalle
tasolle ja sillä voisi olla positiivinen vaikutus
hyvinvointiimme. Niin esittää ainakin Anders Hansen.
Mutta eikös se olekin ihan itsestään
selvää? No tietysti. Paitsi silloin, kun voimme huonosti.
Silloin emme pysty ajattelemaan, että ”on ok, että deppaan,
kaikki on ihan niin kuin pitääkin”. Sen sijaan alamme etsiä
syitä huonolle olollemme, ja sellaisiahan on helppo löytää.
Kun olemme löytäneet yhden syyn, ei ole pitkä matka
seuraavaan, ja sitä seuraavaan, ja niin edelleen, koska niin
aivomme toimivat. Joudumme niin sanotusti negatiiviseen
kierteeseen.
Jatkuva hyvin voiminen ei kuitenkaan ole
ihmisen luonnollinen olotila. Aivot ovat kehittyneet
huolehtimaan selviytymisestämme, ei hyvinvoinnistamme.
Tunteiden tehtävä on pitää meidät hengissä, niin että
pystymme siirtämään geenejämme eteenpäin. Se, joka oli
muinoin liian pitkään tyytyväinen oloonsa, ei ehtinyt
päivittää käyttäytymistään olosuhteiden muuttuessa eikä
siksi kovin paljon lisääntyä, emmekä siksi ole hänen
jälkeläisiään. Me olemme sen sijaan heidän jälkeläisiään,
jotka tunsivat paniikkia (apua, villieläin hyökkää) ja
ahdistusta (mistä löydän seuraavaksi ruokaa?). Nykyään
meillä ei ole enää kovin usein samoja syitä paniikkiin ja
ahdistukseen kuin esi-isillämme, mutta aivot eivät ole
muuttuneet ja tuottavat edelleen samoja tunteita
varmistaakseen mahdollisuuksiamme pysyä hengissä.
Paniikilla, ahdistuksella, masennuksella
(kyky pitää pää matalana ja säästää energiaa) ei ole tänä
päivänä enää samaa merkitystä kuin muinoin, mutta kun
ymmärrämme, että on kyse muinaisesta varoitusjärjestelmästä,
meidän on helpompi käsitellä niitä eikä antaa niiden viedä
meitä mukanaan. Kun ymmärrämme niiden taustan, on helpompi
sanoa itselleen, että tämä on vain tunne tai tämä on vain
ajatus.
Ajatuksia ja tunteita tulee ja menee ja
ne muuttuvat koko ajan, joten niille ei kannata antaa liian
paljon huomiota. Vaikka siltä ei juuri sillä hetkellä
tuntuisikaan, tulee niiden aiheuttama tila menemään
vähitellen ohi, koska niin olemme biologisesti rakentuneet.
Tietoisuus tästä voi estää meitä tekemästä harkitsemattomia
liikkeitä, joita voimme sitten myöhemmin joutua katkerasti
katumaan.
Negatiiviset ajatukset ja tunteet menevät
päälle helpoimmin silloin, kun kadotamme kontrollin, eli kun
altistumme stressille. Varsinkin, jos sitä jatkuu pitkään.
Yksinäisyys on toinen laukaiseva tekijä. Muinoin yksinäisyys
merkitsi puolustuskyvyttömyyttä, että olimme alttiina
uhkaaville vaaroille, mikä on jättänyt jälkensä aivoihimme.
Luonnollisesti masennus johtuu usein
oikeista elämän kriiseistä, suruista tai patologisesta
tilasta. Se on ihan oma lukunsa. Tässä, mitä nyt pyrin
käsittelemään, on kyse luonnollisista elämään kuuluvista
huonon olon jaksoista. Sitä, missä raja kulkee, ei voi aina
tietää. Joka tapauksessa, voimme paremmin, ja voimme ehkä
jopa lieventää elämän mukanaan tuomien vaikeuksien
aiheuttamaa masennusta, olemalla tietoisia siitä, että myös
masennus kuuluu elämään ja että sille ei ole syytä antaa
liikaa huomiota.
Ja miksi emme ’boostaisi’ itseämme
vanhoilla hyviksi koetuilla ohjeilla, joiden toimivuuden
myös moderni aivotutkimus on vahvistanut
-
Että kuuluu ryhmään ja tuntee
yhteenkuuluvaisuutta. Aivojen mielestä meillä on parempi
mahdollisuus pysyä hengissä, kun laulamme yhdessä,
liikumme yhdessä, pelaamme pelejä, käymme teatterissa ja
konserteissa tai teemme jotakin muuta yhdessä.
-
Liikunta, niin että syke
nousee kunnolla, parantaa aivojen sisäistä
stressinsietokykyä. Aivot rauhoittuvat havaitessaan,
että keho on toiminnassa ja sillä on hyvät
mahdollisuudet selviytyä. Liikunta vähentää kehon
reagointia stressiin.
-
Nauraminen ja hauskanpito saa
aikaan sen, että aivot voivat ottaa vähän vapaata ja
antaa keholle aikaa tuottaa välittäjäaineita, jotka
tuovat meille hyvän olon tunteita.
-
Rentoutusharjoitus lähettää
aivoihin signaaleja, ettei ole hätää näkyvissä, kaikki
on hyvin, mikä samalla vahvistaa uskoa omiin kykyihin
selvitä täällä maailmassa.
-
Ja vielä pikamenetelmä: Kun saat
huonon tunteen, kohdista huomio itse tunteeseen, ei
sen syyhyn! Tunne ilman siihen liittyvää syytä ei
pysy kovin kauaa voimissaan.
Kuukauden sitaatti:
Mikään työväline ei sovi kaikkeen.
Yleisavainta, joka avaa kaikki ovet, ei ole. – Arnold
Toynbee
Kuukauden lukuvinkki:
Anders Hansen: Aivoblues. Miksi voimme
huonosti, vaikka kaikki on hyvin? (2022) |