|
Kuukauden Rita 136 (28.9.2022) (här på
svenska)
 RESILIENTTI
AJATTELU Resilienssiä
käytetään tänä päivänä usein kuvaamaan kykyä selviytyä
vaikeista tilanteista, vastustaa erilaisia häiriötekijöitä
ja palautua nopeasti normaaliin katastrofeista. Se ei
poikkea merkitykseltään kovin paljoa stressinhallinnasta,
mutta alamme kai olla vähän väsyneitä siihen termiin, joten
vaihtelun vuoksi puhutaan resilienssistä.
Miten sitten tulemme
resilienteiksi? Itse asiassa ihan samalla tavalla kuin
opimme hallitsemaan stressiä, eli antamalla asioille ja
tapahtumille uusia merkityksiä, pysymällä hyvässä fyysisessä
kunnossa ja vuorottelemalla energian käyttöä ja
palautumista. Stressin hallinnassa emme aina onnistuneet
kovin hyvin. Auttaisiko, jos puhuisimme sen sijaan
resilienssistä? Aika näyttää…
Olemme oppineet, että
ei ole hyvä elää koko ajan tasaisesti ja stressittömästi
ilman mitään koettelemuksia ja vaikeuksia. Se on itse
asiassa ihan yhtä vahingollista kuin olla kokonaan
rasittamatta lihaksiaan tai immuunipuolustustaan tai
aivojaan. Elimistömme täytyy laittaa aina välistä alttiiksi
haasteille ja kunnon paineeseen, jotta se pysyy valppaana ja
käynnissä. Muutoin se surkastuu eikä pysty palautumaan,
vaikka se saisi kuinka paljon lepoa.
Käydäänpä sitten tarkemmin läpi yllä
mainitut kolme resilienssin apukeinoa.
1. Miten muutamme
ajatusmallejamme ja annamme asioille uusia merkityksiä?
Richard Templarin mukaan voimme alkaa harjoittelun
pikkuasioilla, kuten että emme menetä malttia vaikka
bussi jättää meidät tai poltamme puuron pohjaan tai
unohdamme avaimet. Pikkuasioilla harjoittelemalla opimme
vähitellen pitämään pään joten kuten kylmänä myös
isommissa katastrofeissa. Lisäksi meidän pitäisi
uskaltautua säännöllisesti mukavuusalueemme ulkopuolelle
tekemään jotakin ihan uutta, joka saa tuntemaan olomme
hyvin epämukavaksi.
Joni Martikainen puolestaan
muistuttaa meitä siitä, että käsitys todellisuuden
luonteesta on aivojen luoma simulaatio, ei itse
todellisuus. Tämä simulaatio pyrkii jatkuvasti
ennustamaan tulevaisuutta menneisyyden pohjalta, mikä
tarkoittaa, että reagoimme aina vanhan mallin mukaan.
Kun oivallamme, että kokemuksemme on lähinnä
muokattavissa oleva simulaatio, meidän on helpompi antaa
tapahtumille uusia merkityksi.
2. Miten sitten pidämme itsemme
hyvässä fyysisessä kunnossa? Kaikki toki tietävät,
että se tapahtuu liikkumalla, mutta miten saamme itsemme
liikkeelle, jos emme pidä liikunnasta tai meillä ei ole
mielestämme siihen aikaa? Yksinkertainen neuvo on: varaa
sille aika kalenterissa ja pidä siitä kynsin hampain
kiinni, kunnes siitä tulee pinttynyt tapa. Tämän neuvon
seuraaminen on kuitenkin yllättävän vaikeaa, joten neuvo
numero kaksi sen tueksi kuuluu: ota yhteys
mentaalivalmentajaan,(MT), jolla on keinoja puskea sinut
kynnyksen yli.
3.
Miten sitten tasapainoilla energian käytön ja
palautumisen välillä. Clas Malmström kertoo
kirjassaan ”Ett bra liv är inte bevämt”, että päiväämme
voisi katsoa vähän kuin pyöräretkenä. Jos laskettelemme
pelkkää alamäkeä, meille ei kehity resilienssiä ja
otamme lukua pienimmästäkin vastoinkäymisestä. Ja jos jo
otamme lukua, lepo ei ole oikea tapa nousta taas mäkeä
ylös. Sen sijaan meidän tulee silloin rasittaa itseämme
vähän ja sitten vähän levätä ja rasittaa vähän lisää ja
levätä taas ja niin edelleen, kunnes olemme tulleet
takaisin.
Jos haluaa levätä tehokkaasti, voi
käyttää rentoutusmenetelmiä (ks. kirje 135), jotka
palauttavat meidät nopeasti tasapainoon, niin
psyykkiseen kuin fyysiseenkin.
Rentoutus (niin
tylsältä kuin sana kuulostaakin), on yksinkertainen ja
tehokas avain resilienssin lisäämiseksi, olipa kyse
ajattelumalleista, uusista tavoista tai palautumisesta.
Sisällämme on valtava määrä voimavaroja, onnesta
itseluottamukseen ja motivaatioon. Sellaiset asiat eivät
tule ulkoa päin. Vaikeus on vain päästä yhteyteen kaiken
tämän itsessämme olevan tavoittelemisen arvoisen kanssa.
Kontaktin saaminen helpottuu merkittävästi rentoutuneessa
tilassa, jossa uudet simulaatiot pystyvät helpommin
syrjäyttämään vanhentuneisiin uskomuksiin perustuvan
rajoittuneen logiikkamme.
Kuukauden
sitaatti:
Mitä resilientimpi olet, sitä nopeammin palaudut
vastoinkäymisistä ja epäonnistumisista. – Richard
Templar
Kuukauden lukuvinkit:
Joni Martikainen: Älä usko
kaikkea mitä ajattelet (2012)
Clas Malmström:
Ett bra liv är inte bekvämt: en bok om mental styrketräning
(2018)
Richard
Templar: The Rules of Thinking (2019)
|