|
Kuukauden Rita 133 (1.5.2022) (här på
svenska)
 MILLOIN
PUHUA, MILLOIN TOIMIA?
Toimittuani pitkään opettajana ja ammattiauttajana minua on
alkanut lisääntyvässä määrin ärsyttää yleinen tapa yrittää
saada jotkut ihmiset muuttamaan tapojaan pelkästään
keskustelemalla heidän kanssaan. Asioista puhuminen ja
logiikkaan vetoaminen näyttää hyvin harvoin johtavan
toivottuun tulokseen.
Otetaanpa muutama
esimerkki. Henkilö A myöhästelee jatkuvasti töistä ja hänen
esimiehensä puhuu asiasta A:n kanssa, joka lupaa parantaa
tapansa. Oppilas B laiminlyö koulutehtävänsä ja on
jatkuvasti poissa tunnilta. Luokanvalvoja keskustelee hänen
kanssaan, samoin koulukuraattori. B ymmärtää tilanteen,
nyökkäilee ja lupaa olla jatkossa ahkerampi. Työkaveri C
arvostelee avoimesti kollegojaan tavalla, jota voi hyvällä
syyllä pitää kiusaamisena. Pomo ja työsuojelu käyvät C:n
kanssa vakavan keskustelun ja hän lupaa suitsia sanomisiaan
jatkossa paremmin.
Miten sitten käy?
Luultavasti A:n, B:n ja C:n kanssa on keskusteltu samasta
syystä jo monesti aikaisemminkin, mutta edelleen uskotaan,
että juuri tämän keskustelun jälkeen kaikki muuttuu
paremmaksi. Tietenkään niin ei käy! Miksi tällä tavoin
jatketaan vastoin parempaa tietoa? Siksi, että toivotaan
niin palavasti, että pelkkä keskustelu riittäisi muutokseen
– koska muita vaikutuskeinoja ei ole.
Minä kutsuisin tätä
hukkaan heitetyksi ajaksi. Tämä on vain näennäispuuttumista,
jotta voidaan sanoa, että ´tapausta seurataan´. Ja tämä ajan
tuhlaus on samalla rahan tuhlausta. Ja sillä on taipumus
jatkua vuodesta toiseen…
Keskusteleminen ei ole
tässä oikea tapa. Tällaisissa tapauksissa tarvitaan
toimintaa! Ja jos puuttumisen työvälineitä ei tunnu olevan,
niitä voi hankkia. Voi kääntyä erilaisten tällaisiin
tilanteisiin apua tarjoavien tahojen puoleen ja kysytään
heiltä konkreettisia neuvoja. Suosittelen tietysti ennen
muuta koulutettuja mentaalivalmentajia ja
mentaalimanagereita, koska itse opetan heitä, mutta
tällaista osaamista voitaisiin sisällyttää tietysti monen
muuhunkin tutkintoon.
Eikö sitten koskaan
pidä puhua? Tietysti, epäkohdat täytyy luonnollisesti ottaa
puheeksi, määritellä ne ja tehdä suunnitelma toivottuun
lopputulokseen pääsemiseksi (”Miten varmistamme että…?”).
Mutta jos keskustelu ei muuta mitään, on syytä ryhtyä
toimenpiteisiin, tietenkin sen mukaan, minkä laatuisesta
epäkohdasta on kyse. Työkalulaatikon on hyvä sisältää monia
erilaisia välineitä.
Peruslähtökohtana on,
että tarpeet ohjaavat aina. Esimerkkitapaustemme A:lla,
B:llä ja C:llä on suurempi tarve jatkaa epäsuotavaa
käyttäytymistään kuin muuttaa sitä. Pitää luoda tila, jossa
tarve muutokseen ylittää tarpeen jatkaa kuten tähän asti.
Resepti on
siis lyhykäisyydessään tällainen:
1.
Määrittele päämäärä.
2.
Tee suunnitelma, jonka toteutuminen on
mitattavissa: Miten varmistamme että…?
3.
Jos mikään ei muutu, poimi työkalulaatikosta
välineitä, jotka vaikeuttavat A:ta, B:tä ja C:tä jatkamasta
epäsuotuisaa käyttäytymistään.
Muista, että
on helpompi toimittaa itsensä uuteen tapaan ajatella kuin
ajatella itsensä uuteen tapaan toimia.
Kuukauden
sitaatti: Elämää voi ymmärtää vain taaksepäin, mutta
sitä täytyy elää eteenpäin. – Sören Kirkegaard
Kuukauden lukuvinkki: Tällä kertaa minun täytyy
suositella omia kirjojani, sillä niissä kaikissa on
konkreettisia työvälineitä työkalulaatikkoon.
-
Mental Training – Tulevaisuuden työväline / Mental träning –
Framtidens arbetsredskap (2021).
-
100 kirjettä – opas elämän käänteisiin / 100 brev –
en guide i livets vändningar (2019)
-
Mental
Management: Käsikirja uuden työelämän kohtaamiseen (2018)
|