|
Kuukauden Rita 119 (2.12.2020) (här på
svenska)
 AIVOSI
EIVÄT OLE AJATTELEMISTA VARTEN
Historiallinen katsaus aivojemme kehitykseen paljastaa, että
niiden tärkein toiminto ei ole ajatteleminen, vaan kehon
pitäminen hengissä ja joten kuten hyvinvoivana. Aivojen
täytyy jatkuvasti laskea, mitä keho tulee tarvitsemaan
seuraavaksi ja toteuttaa suunnitelmaa kehon tarpeiden
tyydyttämiseksi. Esimerkiksi, kun heräämme aamulla, aivojen
täytyy arvioida etukäteen, paljonko energiaa kuluu
ylösnousuun ja päivän aloittamiseen.
Aivoillamme on eräänlainen budjetti ja tili keholle.
Jokainen toiminto, töihin meneminen tai jonkin uuden
oppiminen, merkitsee, että kulutamme resursseja ja teemme
nostoja tältä tililtä. Tilillepanoja suoritamme syömällä,
juomalla, nukkumalla, hengittämällä ja pitämällä kehoa
hyvässä kunnossa.
Aivojen toiminta rakentuu kokemuksille aikaisemmista
tilanteista, minkä seurauksena tunteesi rakentuvat niille
merkityksille, mitä tilanteista on ollut sinulle.
Esimerkiksi, kun olet janoinen ja juot vettä, kestää 20
minuuttia, ennen kuin se on levinnyt kehoosi, mutta janosi
sammuu jo muutamassa sekunnissa. Tämä on aivojen ansiota. Ne
tietävät ennestään, että veden juominen on sellainen
tilillepano, joka tulee tyydyttämään nesteentarpeesi, joten
se tyydyttää janosi jo etukäteen.
Samalla tavoin toimii ilmeisesti myös henkinen elämämme.
Jokainen ajatus, ilon tai kiukun tunne, ystävällinen tai
epäystävällinen teko on osa aivojen laskelmointia, kun se
ennakoi ja budjetoi ruumiillisia tarpeitamme.
Tämä auttaa meitä ymmärtämään paremmin omaa ja muiden
käyttäytymistä. Tämän budjetoinnin kannalta henkisen ja
fyysisen välillä ei ole eroa. Pelko ei aiheuta vatsakipua,
vaan pelon tunne ja vatsakipu molemmat ovat aivojen keinoja
ilmoittaa fyysisistä epäkohdista. Se antaa meille ainakin
kaksi eri tapaa vaikuttaa hyvinvointiimme.
Voimme, kuten professori Lisa Feldman Barrett asian
ilmaisee, olla omien kokemustemme arkkitehteja. Tunteemme
perustuu yksinomaan sille merkitykselle, minkä aivomme
antavat tapahtumalle, ja siihen voimme vaikuttaa samalla
tavoin kuin janomme tulee ’virheellisesti’ tyydytetyksi jo
samalla hetkellä kun juomme vettä.
Voimme myös, seuraavalla kerralla kun epämiellyttävä ajatus
ilmaantuu, kysyä itseltämme, minkälaisia talletuksia meidän
pitäisi tehdä kehobudjettimme tilille: Olenko syönyt/juonut
riittävästi – tai liika? Olenko nukkunut riittävästi?
Pitäisikö käydä kävelyllä raikkaassa ulkoilmassa? Voisinko
nauraa enemmän? Kun ymmärrämme, että vaikeilla tunteillamme
(pelko, pettymys, kiukku, turhautuminen yms.) on fyysinen
alkuperä, elämä voi tuntua helpommalta.
Aivojamme ei ole tehty muuhun tarkoitukseen kuin ottamaan
selvää, mikä tarve milloinkin on uhattuna ja tekemään
jotakin asialle. Kaikki mitä aivot tuottavat ajatusten,
tunteiden ja unelmien muodossa on tarkoitettu hyödyttämään
kehobudjettiamme. Tämä näkökulma voi olla ns. resilienssin
alkulähde, toisin sanoen kyvyn toimia normaalisti
epänormaaleissa olosuhteissa, pystyä hallitsemaan stressiä
ja vastoinkäymisiä ja ylipäänsä elämää.
Kirjallisuutta:
Lisa Feldman Barrett: Seven and a Half
Lessons About the Brain (2020)
Lisa Feldman Barrett: You aren't at the
mercy of your emotions -- your brain creates them | TED Talk
|