RA Training & Coaching

 

Viestini

Esittely

Palvelut

Eväitä
elämälle


Kuukauden Rita

Ota
 yhteyttä

 

Koulu-
tukset

 

Kuukauden Rita 46 (2012) (här på svenska)

KUKA PÄÄTTÄÄ ELÄMÄSSÄSI?

Kaikella mitä teemme on seuraamuksia itsellemme ja muille. Samoin sillä mitä ajattelemme ja tunnemme, joten ajatusten ja tunteiden pieni ohjailu voisi helpottaa huomattavasti arkeamme. Toimintamme ja hyvinvointimme määräytyvät kokemuksestamme ympäröivästä maailmasta, sanoo Åsa Nilsonne, psykiatri ja lääketieteellisen psykologian tohtori.  Hänen mukaansa saisimme selvästi paremman otteen elämästämme alkamalla järjestelmällisesti havainnoida ja kuvata kaikkea mikä tapahtuu ulkopuolellamme ja sisässämme – ilman tuomitsemista tai arvioimista. Vain olemalla tarkkaavainen tekojen, ajatusten ja tunteiden ja niiden seurausten suhteen. Sillä tavoin harjaannutamme keskittymistämme niin, että näemme ja kuulemme enemmän siitä, mitä on ympärillämme. Se hyödyttää sekä työ- että yksityiselämäämme.

Aivoilla on työjärjestys, joka näyttää suunnilleen tältä:

  1. Hae tietoa ulkomaailmasta ja kehosta
  2. Suunnittele sopiva käyttäytyminen
  3. Toimi
  4. Tutki tulosta
  5. Tarvittaessa, korjaile suunnitelmaa tai hanki uutta informaatiota

 Åsa Nilsonne, joka on myös kognitiivisen terapian ohjaaja, kuvailee, miten voimme ohjata elämäämme kuin sisäistä teatteriesitystä. Kenet haluamme näyttelijöiksi, keitä ehdottomasti emme? Miten suuret tai pienet roolit näyttelijöillä on?

Kun olemme oppineet havaitsemaan ja kuvaamaan sen, mitä tapahtuu sisäisellä näyttämöllämme, saamme myös ongelmalliset ajatukset kuriin. Huomaamme, että omat ajatuksemme (näyttelijät) lukevat vuorosanoja – kyse ei ole faktoista. (Esimerkiksi: Vuorosanat: Olen idiootti, kun en huomannut tuota virhettä. Tosiasia: Tapahtui virhe, jota en huomannut; Vuorosanat: Pomo on tosihankala eikä edes huomaa, miten hienosti suoritin tehtävän. Tosiasia: Olin odottanut arvostavia sanoa, joita ei tullut. Vuorosanat: Tämähän on valtavan kaunista. Tosiasia: Minun silmissäni/korvissani tämä on juuri nyt kaunista.) Myös muistot voivat vallata näyttämön, mutta ne eivät ole tämän päivän faktoja. Voimme oikein hyvin ottaa kantaa haluammeko juuri nämä näyttelijät näyttämölle ja onko siitä mitä he sanovat meille hyötyä. Onko tämä sellaista, mihin haluamme käyttää aikaamme.

Ei-toivottujen näyttelijöiden pysäyttämiseksi voimme käyttää useita eri lähestymistapoja:

1.     Voimme väittää vastaan. Vuorosanat: Tietysti voin syödä tuon kakkupalan nyt, olisihan epäkohteliasta kieltäytyä. Tosiasia: Emäntä tarjoaa vastaleivottua kakkua. Vastaväite: Olen päättänyt antaa ruumiilleni ravintoa, joka pitää sen terveenä ja hoikkana. Aion pitää sen linjan. Se, että pidän itseni kunnossa, on itse asiassa velvollisuus itseäni ja lähiympäristöni kohtaan.

2.     Voimme myös vain hyväksyä, antaa ajatusten tulla, tarkkailla niitä – ja antaa niiden sitten mennä.: Jaha, tässä tulee tuomitseva / houkutteleva / kuohuttava ajatus. Ja yksi lisää. Jaha. Jaha. Mutta minun ei tarvitse välittää niistä. Voimme nähdä itsemme näyttämönä, jossa on useita ovia, joista ajatukset (näyttelijät) kulkevat, sisään ja ulos. Ne eivät vaikuta meihin, nehän ovat vain ajatuksia.

3.     On tärkeää voida havainnoida tilannetta tuomitsematta. Tuomitsevia havaintoja: Töppäsin totaalisesti, kun puhuin niin hiljaa, että yleisö ei kuullut minua. Kuvaileva havainto: En tullut kuulluksi tämän yleisön edessä. Tuomitsevat ajatukset eivät tarjoa mitään ratkaisua, kun taas kuvailevat ajatukset voivat johtaa vaihtoehtoisiin ratkaisuihin. Esimerkiksi: Seuraavalla kerralla käytän mikrofonia. / Voisin ottaa yhteyttä puheterapeuttiin, joka auttaa ääneni kanssa. / Ensi kerralla pyydän yleisöä ilmoittamaan, että he eivät kuule.

4.     Joillakin näyttelijöillä (ajatukset tai henkilöt ajatuksissamme) on taipumus vallata jatkuvasti näyttämö. He vaeltavat ympäri ja ympäri ja ovat lähes valmistaneet oman radan itselleen. Tunteet kertovat meille onko hyvä vai paha asia pitää nämä näyttelijät näyttämöllä. Tunteen tehtävä on pitää meidät selvillä tilanteesta: Verensokeri laskee à nälkä; nestevajaus à jano, matala/korkea ruumiinlämpö à palelu/hikoilu. Samoin tunne informoi meitä henkisestä hyvinvoinnistamme. Meillä on ajatus siitä, miten asioiden pitäisi olla, ja tämä lähtökohtana (default) tunne kertoo meille olemmeko onnettomia, tyytyväisiä tai onnellisia.

Mitkä näyttelijät siis kehoittavat sinua ratkaisukeskeiseen toimintaan, mitkä lamauttavat sinua, mitkä vain ärsyttävät jne.? Ei ole kovinkaan tarkoituksenmukaista pitää niitä kaikkia näyttämöllä samanaikaisesti – tai ylipäänsä. Keitä henkilöitä ympäristöstäsi haluat näyttämölle? He itse eivät kiipeä sisäiselle näyttämöllesi, vaan sinun ajatuksesi heistä. Voimme todellakin melko pitkälle itse päättää miltä sisäinen näyttämömme ja sen ohjelmisto roolijakoineen näyttää.  Täytyy vain ensin päättää, mitä haluamme sinne – tai sitten kokeilemme.
--------------------------------------------------------------------------------
Kuukauden sitaatit:

Ei ole mikään temppu tulla vihaiseksi, kuka tahansa voi tulla vihaiseksi. Mutta on taito tulla vihaiseksi oikeaan henkilöön, oikealla tavalla, oikeassa tilanteessa ja oikeasta syystä. - Aristoteles
--------------------------------------------------------------------------------

--------------------------------------------------------------------------------
Kuukauden kirjavihjeet:

Åsa Nilsonne: Vem är det som bestämmer i ditt liv? Om mindfulness.

Åsa Nilsonne & Anna Kåver: Toimiva Yhteys.
-------------------------------------------------------------------------------

 

Rita Ahvenniemi
Pioneerintie 7, FIN-13500 Hämeenlinna | 044-0150649 | rita.ahvenniemi@sci.fi