Kuukauden Rita 26 (13.8.2010)
MITÄ TARINAA ELÄT?
Minkälaisen tarinan olet ajatellut tehdä elämästäsi tänä
syksynä?
Vaikka kesä onkin
antanut lämpöä niin paljon kuin ylipäänsä voi toivoa, syksyä
lähestyy kuitenkin vähän vastahakoisesti.
Ihmisluonteen homeostaasiin yksinkertaisesti kuuluu se, että
vastustaa muutosta ja sen vaatimaa toisenlaista
käyttäytymistä. Sitä luopuu vastahakoisesti kesävelttoudesta
syksykitkan hyväksi, joka puolestaan kääntyy vähitellen
kaamosmasennuksen ja kevätväsymyksen kautta uudeksi
kesäuneliaisuudeksi. Jos haluamme irtautua tästä
kiertokulusta, meidän on syytä tarkistaa tarinaamme.
Don Miguel Ruiz sanoo, että sinä itse olet oman elämäsi
ohjaaja, tuottaja ja pääosan esittäjä. Se
on sinun oma elokuvasi. Se miten koet elokuvasi, riippuu
sopimuksista, joita olet tehnyt elämän kanssa. Samoin kuin
siitä, miten suhtaudut sivuosien esittäjiin, koska
useimmiten juuri he ratkaisevat, pidätkö elokuvastasi. Jokin
mitä partnerisi tai lapsesi sanoivat tai tekivät tai mitä
joku töissä sanoi sinusta ovat Michael Neillin mukaan
esimerkkejä tavallisesta elokuvasabotaasista. Hän
mainitsee myös kaksi tapaa, joita sinä luultavasti käytät
tehdäksesi tarinasi surkeaksi:
1)
Vertaat nykytilaa johonkin aikaisempaan parempaan ja
päätät, että niin pitäisi olla edelleen, vaikka niin ei enää
ole.
2)
Vertaat nykytilaa siihen, miten haluaisit asioiden
olevan ja päätät, että niin pitäisi olla, vaikka niin ei
ole.
Ja sitten toivot, että joku sivuosan esittäjistä laittaisi
asiasi järjestykseen. Jonkin sellaisen
odottamista, joka on oman hallintamme ulkopuolella, pidetään
kuitenkin suorastaan hyvänä reseptinä kärsimykselle. Joten,
jos haluat elää tyytyväisempänä, sinun kannattaa kirjoittaa
käsikirjoitus uusiksi. Kaikki ei kuitenkaan sovi mukaan,
joten voit valita kaiken haluamasi ja jättää loput pois. Sen
ei tarvitse merkitä mitään perusteellista elämänmuutosta.
Saman tarinan voi kertoa esimerkiksi komediana tai
tragediana tai kummitusjuttuna tai menestystarinana. Enemmän
on kyse siitä, mitä panet merkille ja mistä lakkaat
välittämästä. Poimitko puutarhastasi kukkia vai rikkaruohoja
mukaan tarinaan? Nostatko esiin oleellisia asioita
elokuvassasi vai annatko mitättömyyksien ottaa vallan? Ja
miten kuvaat oman itsesi?
On siis itsestä kiinni muovata oman arkensa tarina ja oman
elämänsä elokuva. NLP-yhteyksissä
puhuttaisiin mallista tai kartasta, jonka teemme
itsesellemme maailmasta. Aistimme välittävät vain
pienen osan ympärillämme olevasta, ja jos annamme sen
otoksen tapahtua sattumanvaraisesti, kuljemme vanhoja
latuja. Mikään ei kuitenkaan estä meitä tarvittaessa
vaihtamaan tähtäintä ja poimimaan tarinaamme ja malliimme
paremmin tyydyttäviä elementtejä. Vihjeen
siitä, miten se käytännössä tapahtuu, voisi ehkä antaa vanha
(ja hieman vaihtelevin tavoin kerrottu) tarina vanhasta
viisaasta intiaanista, joka opetti oppilaalleen elämää.
”Sisälläni käy kova kamppailu kahden suden välillä”, hän
sanoi. Toinen on ilkeä, kateellinen ja
turhamainen, saita ja itsekeskeinen. Toinen on ystävällinen,
toiveikas, luottavainen, antelias ja osaaottavainen. Sama
kamppailu käy myös sinun sisälläsi ja jokaisessa meistä.”
”Kumpi susi
sitten voittaa?” kysyi oppilas hetken miettimisen jälkeen.
”Se, jolle
annan ravintoa”, vastasi vanha intiaani rauhallisesti.
----------------------------------------------------------------------------------------------
Kuukauden sitaatti:
”Tie
onneen ja vapauteen alkaa siitä, että tajuat huolella
seuraavan periaatteen: jotkut asiat ovat hallinnassasi ja
jotkut eivät.” Epiktetos
----------------------------------------------------------------------------------------------
----------------------------------------------------------------------------------------------
Kuukauden kirjavihjeet:
Don
Miguel Ruiz: Neljä tietä vapauteen
(2001)
Michael Neill: Feel happy now! (2007)
----------------------------------------------------------------------------------------------
|