|
Kuukauden Rita 24 (18.4.2010)
LUONNON JA VEHREYDEN MERKITYS
Talven levollisen ja puhdistavan valkeuden jälkeen luonto
siirtyy vähitellen uusiin väriyhdistelmiin. Näihin aikoihin
talvimasennus vaihtuu kevätväsymykseksi, sanotaan.
Mutta onko välttämätöntä olla
kevätväsynyt? Tuskin sen enempää kuin talvimasentunutkaan.
Sen kun vain avautuu ottamaan tarjolla olevia aistimuksia
vastaan ja antaa niille voimaannuttavia merkityksiä.
On runsaasti
esimerkkejä siitä, miten luonto vaikuttaa ajatteluumme ja
käyttäytymiseemme. Jotain niin yksinkertaista kuin muutama
ruukkukasvi voi ilmeisesti tehdä tästä maailmasta paremman
paikan elää. Potilaat tervehtyvät nopeammin, kun he saavat
nähdä puita ikkunasta. Vangit, jotka voivat kopistaan
silmäillä maisemia ja metsiä, valittavat vähemmän
sairauksistaan kuin muut.
Vähäinenkin määrä
vihreyttä näyttää myös ennaltaehkäisevän rikollisia tekoja.
Chicagossa tehdyn tutkimuksen (F.E.Kuo ja W.C. Sullivan,
2001) mukaan sekä omaisuus- että väkivaltarikokset
puolittuivat alueilla, joille istutettiin puita, pensaita ja
muuta kasvillisuutta, kun taas rikoksien määrä pysyi samana
betoniympäristöissä.
R.S. Ulrich havaitsi
Teksasissa, että työntekijöiden luovat ideat ja
ongelmanratkaisukeinot lisääntyivät 15 prosenttia, kun he
saivat ruukkukasveja ja kukkia työhuoneeseensa, ja Shibatan
ja Suzukin japanilaisessa tutkimuksessa toimistossa
työskentelevien luovuus parani, kun heidän pöydälleen
laitettiin yksi ainoa ruukkukasvi.
Miten hiukkanen luontoa
voi vaikuttaa näin dramaattisesti?
Evoluutiopsykologit
ehdottavat selitykseksi, että terveet puut ja kasvit antavat
meille alkukantaista turvallisuuden tunnetta ympäriltämme
löytyy ravintoa ja voimme siksi kaikessa rauhassa keskittyä
olemaan luovia ja avuliaita. Toisen selityksen mukaan juuri
vihreä väri on ratkaisevaa. Se saa aikaan luottamuksen
tunteen, kun taas punainen väri viittaa vaaraan ja tuo
mieleen opettajan punaisiset ruksit marginaalissa.. On
esimerkiksi osoittautunut, että koehenkilöt ratkaisevat
anagrammeja paremmin, jos ne esitetään heille vihrein
kirjaimin sen sijaan kuin punaisin. Jo pelkästään se, että
tehtävien sivunumerot oli kirjoitettu vihreällä eikä
punaisella, kolminkertaisti ratkaistujen anagrammien määrän.
(A.J. Elliot m.fl. 2007).
Onhan toki myös
sellaisia tutkimuksia, jotka kertovat punaisen värin hyvistä
voimista: miten punainen lämittää ja stimuloi ja antaa
meille positiivista potkua. Puhumattakaan muiden värien
upeista vaikutuksista! Ajattele vaikka oranssia, keltaista
tai violettia! Ja sinistä tai indigoa tai turkoosia! Entä
harmaa ja musta? Ei epäilystäkään etteivätkö värit
ympärillämme vaikuttaisi jokaiseen meistä ja muokkaisi
meitä. Kaikilla väreillä on siis oma erityinen
vaikutuksensa meihin ja jokainen on omalla tavallaan
tärkeä.Elämänhalun ja kauniiden värien välille voi melkein
laittaa yhtäläisyysmerkin, sanoo Karl Rydberg.
Meidän kannattaa siis
tiedostaa miten reagoimme eri väreihin, ja mitä värejä
haluamme pitää yllämme sekä ympärillämme. Meidän kannattaa
myös ottaa talteen kaikki se anti, minkä luonto
väriloistossaan meille kuhunkin vuodenaikaan tarjoaa. Näin
voimme aina ammentaa elinvoimaa lähimmästä
rikkaudenlähteestämme niin mielellemme, kielellemme kuin
kehollemmekin. Pidetään aistit auki ja nautitaan elämän
väreistä!
Näetkö jo krookuksen
nousevan? Entä kuuletko lintujen palaavan?
Vai tunnetko kevään ilmassa?
----------------------------------------------------------------------------------------------
Kuukauden sitaatit:
”Värit ovat ennen muuta väline,
jolla vaikutetaan mieleen.” Vassilij Kandinsky
”Lääkitsemisen taito on ilostuttaa
potilasta, samalla kun luonto huolehtii paranemisesta.”
Voltaire
----------------------------------------------------------------------------------------------
----------------------------------------------------------------------------------------------
Kuukauden kirjavihjeet:
Karl Rydberg:
Levande färger (1991)
Ilona Pohjalainen: Elämän Värit (2009)
----------------------------------------------------------------------------------------------
|