RA Mental Management Tavastia 

 

Viestini

Esittely

Blogi ja artikkelit


Eväitä
elämälle


Kuukauden
Rita

Ota
 yhteyttä

 

Koulu-
tukset

 

Kuukauden Rita 175 (här på svenska)

Harjoittele pitämään tunteet kurissa ja arvostamaan pieniä asioita

Simon Sinekiltä kysytään usein, miten voisi estää itseään reagoimasta liian nopeasti. Hänen vastauksensa on, että voimme harjoitella kohtaamaan asioita ilman, että reagoimme niihin saman tien. Kyse ei ole tunteiden torjumisesta – tunteet ovat olemassa joka tapauksessa. Kyse on siitä, miten toimimme tietyssä tunnetilassa.

Viktor Frankl sanoi, että sen välillä, mikä meitä ärsyttää tai järkyttää – ärsyke (input) – ja oman reaktiomme – reaktio (output) – on pieni tila, rako. Juuri tuohon rakoon meidän kannattaa pysähtyä hetkeksi. Voimme esimerkiksi laskea kymmeneen ja samalla miettiä, mitä oikeastaan haluamme saavuttaa – ja ennen kaikkea, mitä emme halua saavuttaa.

Daniel Gilbert muistuttaa, että olemme todellisuudessa paljon vahvempia ja selviytymiskykyisempiä kuin kuvittelemme. Meillä näyttää olevan jotakin, mitä voisi kutsua psykologiseksi immuunijärjestelmäksi. Vaikeissa tilanteissa se auttaa meitä huomaamaan arjen monet pienet ja arvokkaat asiat: kahvikupin, suihkun, luonnon, kasvin, jonkin tuoksun tai maun, tavalliset askareet ja niin edelleen. Harvardin professori Gilbertin mukaan terve psykologinen immuunijärjestelmä auttaa meitä voimaan riittävän hyvin selviytyäksemme tilanteesta – mutta samalla riittävän huonosti, jotta haluamme tehdä tilanteelle jotakin.

On tärkeää, ettemme vain kaivaudu yhä syvemmälle pahaan oloon. Emme nimittäin pysty kuvittelemaan parempaa tulevaisuutta, jos ylläpidämme nyt-hetken huonoa vointiamme. Silloin helposti kuvittelemme, että voimme huomenna yhtä huonosti kuin tänäänkin. Samalla kun elättelemme epämääräistä toivoa siitä, että ”kaikki” muuttuisi kuin itsestään.

Russ Harrisin mukaan kyse on mielenrauhasta ja itsekunnioituksesta. Hän edustaa ACT-terapiassa (Acceptance and Commitment Therapy) ajatusta, ettei meidän tarvitse ensin saavuttaa hyvää itsetuntoa voidaksemme rakentaa rikasta ja merkityksellistä elämää. Sen sijaan meidän tulisi selkiyttää itsellemme, mitkä ovat meidän arvomme, ja sitten toimia niiden mukaisesti. (Ks. kuukausikirje 172.)

Tässä kohtaa muuten viisas tohtori Harris taitaa kuitenkin olla hieman hakoteillä. Juuri tämän kanssa niin moni meistä nimittäin kamppailee. Saatamme esimerkiksi pitää terveyttä ja hyvää kuntoa tärkeinä, mutta emme silti löydä aikaa liikkumiselle tai terveellisen ruoan valmistamiselle. Arvostamme onnellista perhe elämää ja samalla tiuskimme vihaisesti läheisillemme. Haluamme kehittyä ja oppia uutta, mutta päädymme kuitenkin laiskasti selaamaan sosiaalista mediaa.

Toivomme itsellemme pilleriä, joka auttaisi meitä toimimaan arvojemme mukaisesti – pilleriä, joka antaisi meille energiaa ja motivaatiota. Haluamme viiden askeleen reseptin hyvään johtamiseen ja kolmen askeleen mallin hyvään vanhemmuuteen. Helppoa ja kätevää.

Valitettavasti tällaista pilleriä ei ole olemassa. Eivätkä toimivat mallitkaan taida olla aivan näin yksinkertaisia. Jos haluamme panostaa hyvään elämään, meidän on yksinkertaisesti harjoiteltava. Harjoiteltava pysähtymään siinä ”laske kymmeneen” -raossa, jotta emme reagoi tavalla, jota myöhemmin kadumme. Voimme myös harjoitella arvostamaan yhä enemmän arjen tavallisia asioita ja tulla tietoisemmiksi niistä lukuisista pienistä hyvistä asioista, joita ympärillämme on koko ajan. Ehkä juuri niistä rakentuu yllättävän suuri osa hyvästä elämästä.

 

Kuukauden mietelause:

Et voi hallita tuulta, mutta voit säätää purjeita. Tage Danielsson

Kuukauden kirjavinkki:

Daniel Gilbert: Stumbling on Happiness (2007)

 

Rita Ahvenniemi
Pioneerintie 7, FIN-13500 Hämeenlinna | 044-0150649 | rita.ahvenniemi@sci.fi